Suomen Pisa-tulokset romahtivat – perusopetuksen oppimisen tuki kuntoon

Suomalaisten 15-vuotiaiden oppimistulokset saavuttivat vuoden 2022 kansainvälisessä Pisa-
tutkimuksessa surullisen virstanpylvään. Osaaminen niin matematiikassa, lukutaidossa kuin
luonnontieteissä on heikentynyt vuoden 2003 OECD-maiden kärkisijalta kauaksi keskivaiheille.
PISA-tutkimuksessa näkyy heikompien osaajien määrän kasvu ja erinomaisesti osaavien joukon
pienentyminen.  

Suomen kaupungeissa alueiden eriytyminen eli segregaatio on lisääntynyt huolestuttavasti
viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Oppimiserot ovat kasvaneet sekä koulujen välillä että
koulujen sisällä. Mikäli halutaan palata koulutuksen kärkimaiden joukkoon, koulutukseen on
panostettava. Laadukas perusopetus, järkevä opetusryhmien koko ja riittävä oppimisen tuki
tasaavat alueellista eriytymistä. Hyvin pärjääviä ja lahjakkaita oppilaita ei myöskään saa unohtaa. 

Opetus ja kasvatus ovat kuntien suurimpia menoeriä. Perusopetuksen ja oppimisen tuen
vahvistaminen on välttämätöntä. Petteri Orpon hallitus aikoo lisätä perusopetuksen rahoitusta
pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 perusopetuksen 50 miljoonan
euron lisärahoitus osoitetaan tasa-arvorahoituksen vakiinnuttamiseen. Näin vahvistetaan
koulutuksen tasa-arvoa ja koulurauhaa sekä parannetaan oppimisen edellytyksiä erityisesti niillä
alueilla, joilla sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille. 

Hallitusohjelmassa on erittäin tarpeellinen kirjaus pienluokkien säilyttämisen puolesta. Oppimisvaje
on todella olemassa. Nyt jo lähes 25 % oppilaista on joko erityisen tai tehostetun tuen piirissä.
Pidämme tärkeänä myös hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan pedagogisia asiakirjoja
selkeytetään ja vähennetään. Kouluissa tarvitaan aikaa ihmisen kohtaamiseen!

Syksystä 2021 alkaen oppilaalla on ollut oikeus saada muun oppimisen tuen lisäksi myös
tarpeensa mukaista tehostettua oppilaanohjausta. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta
annetaan oppilaille monista eri syistä. Esimerkiksi oppilaan terveydentila, sosiaaliset syyt, oma
kokemus ohjauksen tarpeesta, oppimaan oppimisen ongelmat sekä koulunkäyntiin
sitoutumattomuus voivat olla tällaisia syitä. Hyviäkin arvosanoja saava nuori saattaa tarvita
tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta. 

Riittävillä resursseilla sekä hyvällä, ammattitaitoisella opetuksella ja ohjauksella lisätään nuorten
hyvinvointia. Tavoitteena on saada heille paremmat edellytykset kasvaa ja kehittyä aktiivisiksi
kansalaisiksi. On hyvä, että hallitus osoittaa resursseja perusopetukseen!  

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Armi Nurmi, varapuheenjohtaja, Turun Kokoomusnaiset ry
Jaana Kiviluote, puheenjohtaja, Itä-Turun Kokoomusnaiset ry
Josefiina Syrjälä, sihteeri, Salon Kokoomusnaiset ry
Anu Aaltonen, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry