Peltojen kipsikäsittely otettava maatalouden ympäristökorvausten piiriin

20.11.2018

Saaristomeren pistemäinen ravinnekuormitus on vähentynyt tuntuvasti 1980-luvulta lähtien. Yhdyskuntien, kalankasvatuksen tai teollisuuden fosforin puhdistustehoa on käytännössä vaikea enää merkittävästi nostaa.

Hajakuormituksesta ja maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus on sen sijaan yhä iso ongelma. Erityisesti Saaristomeren valuma-alueella jokien kautta mereen päätyvä ravinnehuuhtouma on suuri. Kaikkiaan jopa 90 % fosforista ja 70 % typestä päätyy Itämereen jokien kautta.

Vaikka Suomi on noudattanut hyvin Itämeren suojelun toimenpideohjelmaa, on maatalouden ravinnekuorma vähentynyt verrattain vähän. Heikot tulokset johtuvat toimenpiteiden tehottomasta kohdennuksesta.

Suomessa Maaseutuohjelman ympäristötoimiin panostetaan yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Noin puolet rahasta on EU-tukea ja puolet kansallista tukea. Koska tähänastiset maatalouden vesienhoitotoimenpiteet ovat jääneet riittämättömiksi, tulee ympäristökorvausjärjestelmää kehittää. Vuonna 2021 alkavalla kaudella järjestelmän tulee huomioida entistä paremmin vaikuttavimmat vesiensuojelutoimet ja kohdentaa ne eniten kuormitusta aiheuttaville peltolohkoille.

Nopeaksi ja tehokkaaksi maatalouden ravinnehuuhtoutumaa vähentäväksi toimenpiteeksi on osoittautunut kipsin levitys. Kipsi vähentää peltomaan eroosiota ja fosforin kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Se parantaa peltomaan kasvukuntoa ja sitä myötä parantaa viljelijän satoa. Yhdellä käsittelyllä saavutetaan vähintään viiden vuoden vaikutus.

Kipsikäsittely vähentää tutkimusten mukaan jopa 50 % ravinnevaluman fosforikuormaa. Suomen Ympäristökeskuksen mukaan Suomen etelä- ja lounaisrannikolla olisi noin puoli miljoonaa hehtaaria savipeltoalueita, joihin kipsikäsittely soveltuisi. Tämän pinta-alan käsittely maksaisi noin 110 miljoonaa euroa.

Ilmastonmuutos hidastaa Itämeren toipumista ja lämpenevät talvet kasvattavat peltojen ravinnevalumaa entisestään. Jotta maatalouden vesiensuojelutoimiin käytettävät merkittävät panostukset tuottaisivat tulosta, tulisi ne käyttää ja kohdentaa nykyistä tehokkaammin.

Ehdotamme, että tulevalla tukikaudella peltojen kipsikäsittely otetaan maatalouden ympäristökorvausten piiriin ja tavoite kirjataan hallitusohjelmaan. Soveltuvat valuma-alueet, poisluettuna järvialueet ja pohjavesialueet, käsittelemällä on mahdollista saavuttaa Suomelle asetettu fosforin vähennystavoite.

 

Malla Rannikko-Laine 
Marika Metsähonkala
Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset

 

Mielipide on julkaistu Turun Sanomissa
15.11.2018