Kannanotto: Naisvaltaiset alat tarvitsevat arvostuksen kohotuksen

4.5.2021

Korona-aika on nostanut palvelu- ja hoiva-alat keskeiseen asemaan yhteiskunnassa. Ne ovat aiemminkin olleet merkittäviä, mutta nyt näiden alojen ammattilaisten jokapäiväinen työ pandemian eturintamassa on todella tullut huomatuksi.

Opettajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, kaupan kassat, siivoojat ja hoitajat ovat oman terveytensä uhallakin tehneet töitä läpi kriisivuoden pääosin lähityössä monien muiden alojen ammattilaisten vetäydyttyä etätyöhön. Näiden alojen työntekijöillä työn psyykkinen kuormittavuus on myös kasvanut rajusti pandemiavuoden aikana.

Edellä mainittuja aloja yhdistävät naisvaltaisuus ja valitettavasti myös se, että ne ovat sekä arvostuksellisesti että palkkatilastoja katsoen arvoasteikossa alempana kuin mitä olisi työn vaativuuteen ja merkityksellisyyteen nähden perusteltua. Kokoomusnaiset peräänkuuluttaakin nyt naisvaltaisten alojen arvostuksen kohottamista ja työelämän segregaatioon johtavien rakenteiden purkamista. Arvostus on yhteydessä houkuttelevuuteen, jota tarvitaan, jotta meillä olisi jatkossakin näiden alojen ammattilaisia.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa esille nousi hoitajamitoitus, joka sittemmin lakiin kirjattiin. Marinin hallituksen todellisesta arvostuksesta kertoo kuitenkin se, että ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa. Hoitajamitoitusesitykseen tarvittavaa suunnitelmaa rahoituksen turvaamisesta ei ole tuleville vuosille, vaikka vanhusten määrä kasvaa ja tarvittava rahan määrä on vuosi vuodelta suurempi.

Hoitajamitoituskeskustelu on yksi osa naisvaltaisiin aloihin liittyviä huolia. Yksittäisiä desimaalikirjauksia vastuullisempaa olisi kuitenkin tehdä sellaisia lupauksia ja ratkaisuja, joille voidaan luoda myös pitkälle kantavat edellytykset budjetissa.

Samoin ei tule unohtaa muitakaan työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja, kuten työympäristön viihtyisyyttä ja yleistä työelämän tasa-arvoistumista. Sen suhteen meillä on vielä Suomessakin paljon tehtävää jäljellä. Nytkiksen ja TANEn juuri julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi koulutusalojen sukupuolittuneisuus on Suomessa Euroopan jakautuneinta ja erot sukupuolten koulutusvalinnoissa tulevat esille jo peruskoulussa. Sittemmin koulutuksen segregaatio suuntaa tytöt ja pojat eri aloille töihin. Tämä ylläpitää Suomen työmarkkinoiden voimakasta eriytyneisyyttä sukupuolen mukaan.